Mitä en jää kaipaamaan raskausajasta…vaatteet, seksi, närästys…

Tämä julkaisu jäi ”julkaise” napin painallusta vaille, kun yhtäkkä alkoi omituinen oli ja supistukset. Tässä juttuja, mitä en jää raskausajasta kaipaamaan… 🙂

Vaikka tosiaan koen, että oma raskausaika on mennyt todella hyvin ja helposti, silti on muutamia juttuja, joita en jää kaipaamaan. En ole päässyt täysin ilman mitään vaivoja tai muita raskauden läpi, tuskin kukaan pääsee. Mutta olen säilyttänyt todella positiivisen asenteen läpi raskauden!

Äitiysvaatteet

En ole löytänyt mitään kivoja äitiysvaatteita. En netistä, enkä Tallinnan kaupoista. Ostinkin sitten lopulta vain muutaman housuparin, kaksi toppia ja kolme väljempää t-paitaa.

Jossain vaiheessa, kun alun turvotus laski vastasta ja maha alkoi pyöristyä (ja kovettua samalla), pystyin jälleen käyttämään hetken omia housujakin! Jossain puolen välin tienoilla siirryin aika pitkälti sporttivaatteisiin (legginsit ym), joissa sitten ollaankin menty aika lailla koko loppuaika. Ihana saada pian edes muutama ”oma vaate” takaisin käyttöön! Eritoten kaipaan muutamia kestosuosikkeja, joita pidin aiemmin tosi usein – pitkähihaisia pooloneuleita, Balmainin t-paitoja ja bodyja. Kaikki ei varmasti ihan heti mahdu päälle, mutta aika pian sitten jo kuitenkin..

Vaatteet, jotka eivät mene kiinni

Käymme koirien kanssa lenkeillä joka päivä. Tajusin juuri eilen, että aivan mahtavaa, kun kohta talvitakkikin menee taas kiinni! 🙂 Pienestä sitä voikin olla iloinen.

Närästys 

Alussa 3kk ja lopussa varmaan samat 3kk. 😀 En ole valitellut asiasta, kun kyseessä on fyysinen haitta, joka ei nyt ole niin merkittävä, toki arjessa vain epämukava. Paras apu närästykseen on ollut ruokasooda, joka neutralisoi kehon PH-arvoa ja tehoaa vatsahappoihin myös. Olen halunnut välttää kaikkia lääkkeitä raskaudessa, joten Rennietäkin esimerkiksi on mennyt tähän mennessä varmaan 2 palasta.

Seksi

Let’s be honest, seksi ei ole lopussa niin helppoa. Joo mielikuvitusta voi käyttää, mutta voin kertoa, ettei vaihtoehtoja ole kovin montaa. Jos oma olo ei ole tukala, niin maha on toisen tiellä, tukehduttaa toisen tai vauva möyrii niin paljon mahassa, että tunnelman latistuminen on taattu! Seksi on kahden ihmisen välinen intiimi hetki, ei kahden aikuisen ja yhden mahassa alienin lailla pyörivän vauvan. Voin myös kertoa, että mietittiin todella pitkään, miten tämä homma nyt oikein menee, kun kätilö/lääkäri yltää sisätutkimuksessa sormillaan vauvan päähän. Niin mites tuo seksi sitten…

Vatsakivut

Onneksi vatsakipuja (ummetus) on ilmaantunut vasta nyt aivan loppumetreillä. Olen pyrkinyt juomaan saman 2.5 litraa, kuin koko raskauden aikana, mutta vesikään ei oikein tunnu enää tehoavan suoliston toimintaan. Vatsan toiminta on todella tärkeää yleiselle vireystasolle ja hyvinvoinnille, siksi onkin sanottava, että tätä painetta suoliston päällä ei tule ikävä! 🙂 Öisin herään näihin tuntemuksiin aika monta kertaa, onneksi puolen vaihtaminen usein helpottaa. Ja onneksi olen niin sikeäuninen, että nukahdan samantien uudelleen!

Varovaisuus

Fyysisesti koen välillä, että voisin edelleen nyt viimeisillä viikoilla (ja yliajalla) vaikka hyppiä tai juosta, en kuitenkaan toki näin tee. Jotenkin sitä tulee liikkeissään hyvin varovaiseksi ja niin hitaaksi. Olen todella tekeväinen tyyppi, niin voisinkin todeta, että minun on hieman ikävä sitä ketteryyttä ja nopeutta, mikä minulla fyysisesti on normaalisti. Onneksi kuitenkin olen nyt ollut niin hyvinvoiva, että ihan loppuun asti olen voinut helposti käydä koirien kanssa lenkeillä sekä muuttaakin! (Heh, tosin muuttotouhut olivat vähän pakkopullaa, mutta niistäkin selviydyttiin…)

Mitä en jää kaipaamaan raskausajasta…vaatteet, seksi, närästys…

Vaikka yksittäisiä asioita on suht paljon, mitä en jää kaipaamaan, silti koen, että raskaus on mennyt todella hyvin ja helposti. Olen todella onnellinen, että sain hyvän raskauskokemuksen. Pystyin joka hetki löytämään asioista hyvät puolet ja pitämään mielen virkeänä ja iloisena. Yllätyinkin ehkä hieman siitä, miten ne kuuluisat raskaushormonit eivät vaikuttaneet mielialaani jotenkin oikein ollenkaan. Merkittävänä tekijänä toki myös olosuhteet – saan olla todella onnellinen puolisostani, joka jakoi kaiken kanssani koko 9kk. Tero olisi lähtenyt vaikka keskellä yötä kauppaan, mutta tätäkään korttia ei koskaan tarvinnut käyttää. 🙂 Hän jaksoi kehua pirteyttäni, positiivisuuttani ja ulkonäköäni koko 9kk, mikä varmasti on osaksi tsempannut ihan hirveästi. Ja vaikka homekämppäyllärikin tuli vielä raskauden lopussa eteemme, selvisimme jotenkin niin hyvin siitäkin.

Jaa julkaisu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *