Tutustuminen privakätilöön ja Tallinnan synnäriin

 

Tässä ajatuksia omasta privakätilöstä, joka tulee olemaan synnärillä Tallinnassa kanssani koko synnytyksen ajan sekä pari tuntia sen jälkeen. Niin ja vähän paikallisen Tallinnan keskustan synnärin kuvailua…En voinut sairaalan tiloissa kuvailla, joten tyytykäämme tällä kertaa infoon ja mielikuviin sekä pariin julkiseen kuvaan 🙂

 

Oma privakätilö synnytyksessä

Jokin aika sitten käytiin Teron kanssa Tallinnan keskustan synnärillä (Ida-Tallinna Keskhaigla) tapaamassa privakätilöä, tai tarkemmin ottaen yhtä ehdokasta. Otin muutamaan yhteyttä aiemmin, joista kaksi puhuu suomea ja yksi tosi hyvää englantia. Käynnin jälkeen sainkin ilmoittaa muille ehdokkaille, että sopiva henkilö oli löytynyt – meni ekalla nappiin!

Kerroinkin jo aiemmin täällä blogissa tuosta uskomattoman hienosta mahdollisuudesta täällä – mahdollisuudesta omaan kätilöön. Aiempien merkittävien synnytyspelkojen vuoksi tämä mahdollisuuus oli itselleni jotenkin todella arvokas. Saisin tuekseni tutun henkilön, joka puhuisi vielä suomea. Ilokseni vielä kuulin, että täällä Virossa kannustetaan luonnolliseen synnytykseen ja ajatuksiani aktiivisesta synnytyksestä kuunneltiin sekä tuettiin.

Voisi sanoa, että ollaan päästy aika pitkälle, kun kaikki tieto, mihin olen tutustunut, on saanut minut kääntymään pois sektioajatuksista ja kohti synnytystä ilman kivunlievitystä. Oma kätilö vielä tähän päälle, joka puoltaa kaikkia ajatuksiani, niin avot! Toki ymmärrän, etten voi kaikkea kontrollifriikkinä suunnitella, mutta ainakin idean tasolla kaikki tuntuu menevän nyt todella hyvin. 🙂

 

Tallinnan synnäri – Ida-Tallinna Keskhaigla

Vitsit, että oli jännä käydä synnärillä. En muista, olenko itse asiassa koskaan vastaavalla käynyt, sama Terolla, joten oli kyllä aika hurjaa. Ihana päästä näkemään kaikki tarpeellinen loppuvuotta varten, osaa jotenkin paremmin vielä valmistautua, ja toki näkee myös, mitä apuvälineitä klinikalla on.

Klinikka itsessään oli tosi siisti. Synnärin puolella oli himmeä valaistus ja rauhallinen tunnelma. Jotenkin tosi hyvä tunnelma, eikä paikka haissut ns. sairaalalle. Huoneet olivat isoja ja varustettu kaikella tarpeellisella; oli sängyt, laitteet, vessat, suihkut, hoitotasot ym sekä allas. Kaikissa huoneissa ei ilmeisesti allasta ole, mutta mikäli sitä itse kaipaa (kuten varmaan tulen toivomaan…) niin voi toisen äidin kanssa vaihtaa tarvittaessa huoneita. Huoneiden perusvarusteluun kuuluu mm. jumppapallo, jakkaroita, säkkituoleja, jonkilainen seisoma-/kävelytuki nojilla sekä puolapuut.

Sairaalaan päästyä voi varata halutessaan n.60€ lisämaksusta isomman perhehuoneen, mikäli näin haluaa. Kaikissa huoneissa tosin on hyvä varustelu jo ennestään – on minikeittiö jääkaappeineen  ym. Kuulemma loppuvuosi on usein melko hiljaista kesäkauteen verrattuna, joten on hyvin mahdollista, että saa huoneen ammeella ja halutessaan myös isomman perhehuoneen.

Kaikki se valinnanvapaus ja eri mahdollisuudet, mitä koen täällä Tallinnassa olevan, on kyllä niin mahtavaa. Tulee entistä enemmän sellainen olo, että ainakaan puitteista ja tuesta ei ole pulaa, että perillä sairaalassa on hyvissä käsissä ja hyvissä oloissa. Tavallaan voisi siis sanoa, että pystyy vaikuttamaan todella paljon asioihin, joihin en ehkä ennen ajatellut voivani vaikuttaa.

Synnytysvalmennuksesta vielä sen verran, että ilokseni kuulin, että Tallinnaan saatiin nyt joku englantia puhuva opettaja heinäkuulle! Jee! 🙂 Näin ollen, myös me muut, kuin viroa pyhuvat, pääsemme kuuntelemaan tietoja synnytyksestä ja siihen valmistautumisesta. Monet eivät ehkä ole kokeneet noita “pakollisia” tunteja niin hyödyllisiksi, mutta me haluamme kuitenkin kuulla nuo tiedot, etenkin näin esikoisen kanssa. Varmasti saisin kysyttyä samat infot omalta kätilöltä, mutta aina alussa ei kaikkea osaa edes kysyä, uutta asiaa kun on niin paljon.

 

Olisi mielenkiintoista kuulla, miten Suomessa olot tai käytännöt eroavat näistä esitellyistä, jos yhtään eroavat? Millaiset ovat tilat ja välineet Suomessa – voiko valintoihin, esim asentoihin ja apuvälineisiin, vapaasti vaikuttaa? Ainakin ymmärtääkseni omaa kätilöä ei vielä voi varata, vaikka tosin ymmärsin Perjantai -ohjelmassa Maria Nordinilta, että hän olisi puhunut “omasta kätilöstä”. Kenties kyseessä oli doula? Olisi kiva kuulla, miten Suomessa, kun ihan näin tarkkoja infoja en ole koskaan osannut edes synnyttäneiltä kysellä. 

 

Aiempia julkaisuja samasta aiheesta:

Odotusaika Virossa – ajatuksia ulkomailla synnyttämisestä

Ensimmäinen kolmannes

Yhteinen odotusaika

 

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *